Leanderin talo
Igor Sergeev
(2006)

Yksi Sortavalan keskustan kirkkaimmista arkkitehtuurin edustajista on Kansallis-Osake-Pankin rakennus. Sen suunnittelija on Eliel Gotlieb Saarinen, joka on yksi tunnetuimmista arkkitehdeistä Suomen arkkitehtuurihistoriassa… Hän syntyi Rantasalmella, vietti lapsuutensa Inkerissä, jossa hänen isänsä toimi pastorina. Saarinen valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1897 ja aloitti uransa opiskelutoveriensa kanssa perustamassaan ”Geselius, Lindgren ja Saarinen” arkkitehtitoimistossa. Nuoret arkkitehdit pyrkivät aineellistamaan suunnittelullaan Pohjoismaiden uutta, kansallisromanttista suuntausta.

Kansallisromanttinen arkkitehtuuri kehittyi modernin tyylin kehyksissä. Sille oli tunnusomaista yhdistää nykytekniikaniikan saavutuksia ja uusia toimintaratkaisuja keskiaikaisiin ja kansanrakennustaiteen perintöihin. Huolimatta sitä, että he käyttivät erilaisia muinaisia kultti- ja linna-arkkitehtuurin aineosia, tavoitteena ei kuitenkaan ollut pelkkä stilisointi, vaan perimmäisten edellisten vuosisatojen arkkitehtuurin periaatteiden soveltamineni. Sieltä, samoin kuin itse luonnosta, etsivät arkkitehdit elimellistä esikuvaa töilleen…

Alkuperäisten piirustuksien nojalla voi tehdä johtopäätöksen, että Kansallis-Osake-Pankin talo oli suunniteltu tunnetussa Hvitträskin huvilassa. ”Geselius, Lindgren, Saarinen” toimistossa 1903, vähän ennen kuin toimisto lakkasi olemasta ja jokainen arkkitehti aloitti ”soolouransa”. Uskotaan, että E. Saarisen rooli kuitenkin vallitsi suunnittelussa.

Eliel Saarinen on ehkä tunnetuin kansallisromanttisen tyylin edustaja Suomessa. Myös hän on tunnettu yhteiskunnallisesta toiminnasta… Hän oli esimerkiksi Kalevala-seuran ainaisjäsenen. 1900-luvun alun venäläiset peruskulttuurihahmot kuten Grabar, Rerikh ja Gorki pitivät häneen yhteyttä… Hänen tunnettuimisiin töihin kuuluu Suomen Kansallismuseo (1905–10) ja rautatieasema (1905–14), molemmat ovat Helsingissä. Samoja arkkitehtonisia ideoita Saarinen käytti myös muissa saman ajan töissään, kuten Viipurin rautatieasemassa (1913) sekä Lahden (1912) ja Joensuun (1913) kaupungintaloissa. Sortavalassa sijaitsee vielä yksi arkkitehdin luomus – ”Vinterin huvila”.

1920-luvun puoliväliltä alkaen arkkitehti asui Yhdysvalloissa. Myöhemmin Saarinen työskenteli yhdessä poikansa Eeron kanssa. Heidän yhteisiä töitään ovat mm. Kleinhansin konserttitalo Buffalossa ja Tabernacle kirkko Indianassa. Yhteisen toimiston päätyöksi muodostui General Motorsin teknillinen keskus Detroitissa vuodelta 1949. Itsenäisistä Eeron luomuksista savat tunnustusta esimerkiksi TWA- terminaali Kennedyn lentokentällä New Yorkissa ja St.Louisin "Gateway Arch" – kaari.

Sortavalan rakennus ensimmäinen kerros oli suunniteltu pankin toimistoksi. Toisessa kerroksessa oli isoja asuntoja. Muun muassa pankinjohtajan O. Leander asui siellä. Rakentaminen tapahtui v. 1905.

Tontin asemakaavallinen sijainti kaupungin keskustassa päätorin vieressä oli ehdottoman vaativa. Siinä oli päädytty epäsymmetriseen ratkaisuun, missä paino suuntautuu kulmaosaan ja terävät kolmiopäädyt korostavat selväpiirteistä siluettia. Jyrkät katot sekä monenlaiset korkeat savupiiput ovat rakennuksen ulkomuodon kirkkaita aineosia, kolme törröttävää erkkeriä tehostavat plastista alkua. Ulkoasun yksityiskohdista pitää mainita isomman päätykolmion kohokuva, jonka ilmaisee omituista ”elämänpuuta”, lähes samanlainen löytyy toisen kerroksen ikkunan yläpuolelta. Tämänkaltaiset kasviaiheet olivat modernin kauden ominaisuuksia. Ensimmäisen kerroksen graniittimuuraus on korkeatasoinen, Karjalankadun portti on erittäin näyttävä. Rakennusmateriaalina oli käytetty paikallista graniittia Riekkalansaaren esiintymästä.

Vuonna 1934 rakennus oli uudistettu tunnettu arkkitehti Lars Sonckin suunnitelman mukaan. Muun muassa ensimmäisen kerroksen ikkunat oli suurennettu.

Arkkitehti N.Kuspak kirjoitti artikkelissaan ”Leanderin talosta”: ”…Pitää mainita, että kaikki ei ole onnistunut nuorille arkkitehdeille rakennuksen yhteiskokoonpanossa… Siihen oli sovitettu kokonaan erilaisia julkisivujen osia, mukaan lukien kolme erkkereitä ja erimuotoisia ikkuna-aukkoja. Talon arkkitehtuurissa on olemassa monenenlaisia aineosia, mutta sille on ominaista mieleenpainuva ja monumentaalinen henki, joka ilmenee pyrkimyksenä kansallisromanttiseen arkkitehtuuriin. Se, että talo sijaitsee kaupungissa vaativalla paikalla, tekee tästä rakennuksesta yhden parhaimmista mieleenpainuvimmista Sortavalassa…”

Neuvostoaikana "Leanderin taloa" käytettiin miten erilaisempiin tarkoituksiin. Pitkän aikaa siellä oli miliisin piiriosasto… Sen seurauksena oli korvaamaton häviö sisustukselle. 2000-luvun alussa talon omistajaksi tuli Venäjän Säästöpankin osasto.

Nykyaikana talon sisustuksesta, kuten sanottiin, on jäljellä valitettava vähän. Pääportaikon kaiteet, suuret ja värikkäät kaakeliuunit ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sekä ovien epätavallisia lasipainikkeet.

Kiitoksia: Ilmari Inervo